
ALINA-tutkimus terveydenhuollon sukupuolivinoumasta
Miten naisten ja miesten saama hoito eroaa, ja miksi?
Terveydenhuollon sukupuolivinouma vaikuttaa naisten terveyteen ja hoitoon
Sukupuolivinouma aiheutuu terveydenhuollon ja lääketieteellisen
tutkimuksen puutteellisesta sukupuolidatasta.
Lääketieteellinen tieto pohjautuu monelta osin mieskehoon
Lääketieteellinen tutkimus on historiassa perustunut oletukselle siitä, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin.
Naiset ovat aliedustettuna tutkimuksessa
Tutkimusten mukaan naiset ovat edelleen aliedustettuina tutkimusväestöissä, ja tutkimustuloksia raportoidaan puutteellisesti sukupuolen mukaan.
Sukupuolivinoumalla voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia
Terveydenhuollon sukupuolivinoumalla voi olla kielteisiä vaikutuksia naisten saamaan hoitoon ja hoitotuloksiin, ja tätä kautta laajemmin yhteiskuntaan ja talouteen.
Naiset käyttävät enemmän terveydenhuollon palveluja, mutta saavat heikompaa hoitoa
- Naisilla on suurempi kroonisten sairauksien tautitaakka kuin miehillä.
- Naisten kohdalla diagnostisten tutkimusten käyttö on usein vähäisempää ja hoito vähemmän invasiivista.
- Naisten saama hoito perustuu harvemmin hoitosuosituksiin etenkin sepelvaltimotaudin, sydän- ja aivoinfarktin sekä sydämen vajaatoiminnan osalta.
- Naisten hoitotulokset ovat useissa sairauksissa heikompia kuin miesten.
- Sukupuolivinouma näkyy sekä kaikkiin ihmisiin kohdistuvassa että vain naisiin vaikuttavassa lääketieteessä.


Mikä pitää yllä lääketieteen sukupuolivinoumaa?
- Tiede: Naisten puutteellinen edustus tutkimuksessa ja sukupuolidatan puute johtavat siihen, että naisille on saatavilla vähemmän tehokkaita hoitoja.
- Raha: Naisten terveysongelmiin investoidaan vähemmän suhteessa niiden esiintyvyyteen. Siksi tietoa riskien vähentämisestä ja naisten kehon toiminnasta on vähemmän.
- Data: Vain noin joka toisessa lääketieteellisessä tutkimuksessa interventioiden vaikutus on arvoitu erikseen naisille ja miehille, vaikka tuloksissa on usein eroja.
- Hoito: Naiset kohtaavat miehiä useammin haasteita hoidon saamisessa. Diagnoosit viivästyvät useammin ja hoito itsessään on suboptimaalista.
ALINA-tutkimus mediassa
Alina-tutkimuksen tavoitteena on tutkia terveydenhuollon sukupuolivinoumaa Suomessa ja herättää keskustelua sen vaikutuksista naisten terveyteen, yhteiskuntaan ja talouteen.
Olemme asiantuntijoita terveydenhuollon sukupuolivinouman tutkimukseen ja vaikutuksiin liittyvissä kysymyksissä ja kerromme mielellämme lisää tutkimukseemme liittyvistä teemoista.
Tieteelliset julkaisut
Toora Kumpumäki: Sukupuolten väliset erot migreenikivussa: laadullinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus. 2026, maisterintutkielma. Lue lisää
Oona-Amanda Laine ja Ellinoora Särkkä: Sukupuolidatan puute vaikuttaa naisten terveyteen ja sairauksien hoitoon. 2025, syventävä tutkielma (Saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta). Lue lisää
Asiantuntijakirjoitukset
Nico Vehmas: Terveydenhuolto on naisille huonompaa, ja se käy kalliiksi myös Suomelle. Kalevi Sorsa -säätiö, 30.1.2026. Lue lisää
Mediassa
Naisten ongelmat alidiagnosoituja terveydenhuollossa, Lääkärilehti, 29.6.2026 Lue lisää
Gynekologia jää Suomessa ”kampaajan ja terveydenhuollon väliin”, sanoo turhautunut erikoislääkäri Aura Pyykönen. HS, 7.7.2026. Lue lisää
Naisten terveyshuolet jäävät usein huomiotta. Ylen Aamu 17.6.2026. Katso
Miksi naisten terveyshuolia ei oteta tosissaan? MTV3 Huomenta Suomi 26.8.2024. Katso
Tutkijat
Haluatko tutkia terveydenhuollon sukupuolivinoumaa? Tervetuloa mukaan! Alina-tutkimus hakee jatkuvasti esimerkiksi
väitöskirjatutkijoita uusiin projekteihin.

Laura Seppälä
LT, lastentautien erikoislääkäri, tutkimuksen perustaja

Aura Pyykönen
LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, tutkimuksen perustaja

Lotta Schepel
FaT, sairaalafarmasian erikoisproviisori, tutkimuksen perustaja

Nico Vehmas
Terveydenhuollon erikoislääkäri, väitöskirjatutkija, tutkimuksen perustaja
Seuraa Alina-projektia LinkedInissä
Kuule ensimmäisenä uusista avauksista ja projektin etenemisestä.